Leivontayritys

 Aina ei vaan onnistu.
Ei mennyt ihan Strömsön tyyliin meikäläisen leipomiset eilen illalla.
Olin nähkääs jo edellisellä kauppareissulla keräillyt koriin tarvittavat värkit Belle Baien blogista bongaamaani Cheescake Brownie Bars reseptiä varten. Täältä voitte käydä kurkkaamassa itse reseptin ja miltä valmiin tuotoksen pitäisi näyttää..
Edelleenkin sapettaa kun vain ajattelenkin kuinka herkillista tuo olisi varmasti ollut..
..onnistuessaan.
No niin, ainekset oli siis koossa (tai niin ainakin luulin) ja päätimme Eevin kanssa ruveta leipomaan. Aatu sai luvan toimia virallisena valvojana ja järsi käsiinsä saamaa nuolijaa syöttöuolissa.
Tässä me sitten innokkaana leivomme, kaikki menee vielä ihan ohjeen mukaan.
 ”Hellapoliisi”
Vaihe 1.
 No niin, ehkä ensimmäinen moka tuli siinä vaiheessa kun saimme pohjan tehtyä. Siihen tuli aikamoinen määrä sulatettua margariinia ja kun Aatu hermostui välillä tuohon pelkkään sivustakatsojan rooliin, päätin hieman rauhoitella häntä antamalla hänelle maitoa. Taikina jäi joksikin aikaa siihen kippoon odottelemaan ja kun sitä ajattelin ruveta levittämään pellille paistamista varten, ei se pirulainen meinannut irrota enää koko kiposta kun oli ehtinyt jo sen verran jähmettyä. Noh, jollain ilveellä sain sen kaavittua pellille ja äkkiä sitten vaan uuniin paistumaan.
Vaihe 2.
Pohja paistui hyvää vaihtia uunissa ja aloimme tehdä täytettä.
Maustamaton tuorejuusto- check
Ranskankerma- check
Valkosuklaa—Voi p******!
Olin unohtanut ostaa täytteeseen tulevan suklaan. Great!Ehkä hieman liian ”juustoinen” elämys ilman mitään kaloripommia seassa. Hätä ei ollutkaan tämän näköinen, sillä kaappeja kollatessani löysin joltain kauppareissulta ostetun Daim suklaalevyn. Suoranainen ihme, sillä yleensä tuollaiset herkut ei meillä kaapissa päivää kauempaa vanhene. Päätin hieman soveltaa, ja korvaisin tuon valkosuklaan vain toisenlaisella suklaalla. Homma Bueno! Ainut vaan, että sulattaessani tuota Daim suklaata se ei käyttäytynytkään ihan samalla lailla kuin normisuklaa ja yhtäkkiä huomasin mikron sisällä jotain ihme käryä…
Palanut suklaa ei muutes haise eikä maistu hyvältä!
Vaihe 3.
Koska olin havainnut tämän yllättävän reaktion suhteellisen ajoissa, oli osa suklaasta vielä pelastettavissa.
Kaavin päältä tummanruskeaa käryävää mönjää hieman pois ja totesin, että tyytyminen on näihin muutamiin kikkareisiin, joita kippoon jäi. Maku oli suhteellisen normaali niissä, joskaan sulaneiksi niitä ei ihan voinut sanoa. No niin ja sitten takaisin reseptiin. Yhdistä ainekset ja vatkaa sekaan kaksi munaa….
Vaihe 4.
Kaksi?Miten niin kaksi?
Tässä vaiheessa huomasin, että multahan puuttuu muna!
Ja tämä ei ollut mikään ihmisen anatomiaan liittyvä myöhäinen herääminen,
vaan huomasin, että minulla oli vain yksi kananmuna jäljellä. Ja koska kananmunan tarkoitus oli ilmeisesti pitää tuo täyte kasassa, olin valmis heittämään jo hanskat tiskiin. Ulkona oleva 25 asteen pakkanen ei myöskään houkutellut ensin pukemaan koko katrasta pieneksi eskimopesueeksi ja suuntaamaan kauppaan hakemaan sitä puuttuvaa munaa. Jotenkin koin, että tässä vaiheessa ei voi nyt luovuttaa, vaan on katsottava tämä tie loppuun asti 😉 Niinpä lappasin yhden munan täytteen pohjan päälle ja lykkäsin koko komeuden uudestaan uuniin. Ihan vaan tiedoksi, että täyte maistui kyllä hyvältä!
 Ulkonäöstä tämä lapsukainen ei kyllä pisteitä saa, 
mutta rakkaudella tehty ja hartaasti toivottu kuitenkin!
Vaihe 5.
Kello pirahtaa sen merkiksi, että mestariteos on valmis.
Ohjeessa sanotaan, että piirakka olisi hyvä jäähdyttää jääkaappikylmäksi ennen leikkaamista.
Koska olen malttamaton luonne, päätän hyödyntää ulkona olevaa arktista ilmastoa ja kiikutan piirakan hetkeksi kaiteen päälle jäähtymään. Tässä vaiheessa päätän keittää kahvit ja maistan jo suussani tuon samettisen pehmeän (no oikei, daim möykkyjä sisältävän) täytteen ja ihanan karamellisoidun pohjan.
Vaihe 6.
Kaikki valmista, mieskin sieltä juuri soitteli kotiutuvansa parahiksi piirakanmaistajaisiin.
Ai niin se piirakka!Hetkeksi jo unohdin koko murheenkryynin sinne pihalle, mutta onpahan ainakin jäähtynyt.
Missäs se piirakka muutes on?
Ai kappas, tuolla lumihangessa…väärinpäin.
(kirosana, kirosana)
Vaihe 7.
Toin hyvin jäähtyneen (jäätyneen), lumihangessa pyöritellyn piirakan sisälle ja ihailin sen kauneutta hetken.
Tunnustin tyttärelleni, että piirakan ei oikeasti pitäisi näyttää tältä eikä se ole enää ihmisen ravinnoksi kelpaavaa. Vastasin kolmeentoista tytön esittämään kysymykseen miksi näin pääsi käymään ja sen jälkeen vietin pienen hiljaisen hetken piirakan muistolle ja laskin sen viimeiseen leposijaansa, roskaämpäriin.
Kaadoin kupin kahvia ja kannoin pöytään Dominokeksit. Odotin miehen saapumista ja laskin kauanko kestää ennen kuin hän kysyy miksi hella on ihan luminen…ja missäs se piirakka on. Kerroin kaunistellun versio siitä, kuinka piirakka olisi onnistunut siis ihan täy-del-li-ses-ti, jos se ei olisi pudonnut tuonne lumihankeen.
Nautimme sitten kahvista kera dominoiden ja koitin olla ajattelematta sitä hukkaan heitettyä suklaalevyä ja sitä, kuinka paljon se olisikaan iloa tuonut, ellen olisi mennyt sotkemaan sitä tuonne taikinan sekaan!
Parempi onni ensi kerralla 😉

68 Comments

  • Reply
    Anskuli
    2.2.2012 at 14:07

    oi voi..niin hauska kertomus vaikkei sua varmaan yhtää naurattanukkaa leipoessa 😉 Aina kaikki ei mee niinku strömsössä, varsinkaa ku meillä lapset on (vähän liianki) innokkaita leipuriapulaisia ja ne saa monesti kaikkea pientä kivaa aikaan leiposessa 😀
    Mut ihanan kuulonen ohje.. kai sinäki uuestaan kokeilet tuota?;)

  • Reply
    Nina
    2.2.2012 at 14:13

    😀

  • Reply
    Anonyymi
    2.2.2012 at 14:14

    Heh, anteeksi, mutta ei pystynyt lukemaan tätä nauramatta! 😀
    Mikä siinä onkin kun päättää kokeilla jotain uutta ja katsoo aineet mitä menee, kirjoittaa ne lapulle ja sitten kun alkaa tekemään, niin tietenkin jotain on jäänyt ostamatta tai ostanut liian vähän. Pitäis varmaan keskittyä joskus eikä säheltää ja miettiä kymmentä asiaa kerralla.

    Ei varmasti naurattanut kun tätä teitte ja kun näit sen hangessa, mutta luettuna tämä oli kyllä hauska, ei aina voi onnistua.

    -Kirsi

  • Reply
    Anu
    2.2.2012 at 14:34

    Voi ei! Repesin totaalisesti vaiheessa 6. ja varsinkin kuvalle 😀

    Toivottavasti et lannistunut muutamasta vastoinkäymisestä vaan kokeilet herkkua uudestaan 🙂

  • Reply
    -Sini-
    2.2.2012 at 14:40

    Tämä sai hymyn huulille, sorry! 🙂 Aina vaan ei voi onnistua!

  • Reply
    Anonyymi
    2.2.2012 at 14:46

    😀 Aivan loistava postaus!

  • Reply
    Meeri
    2.2.2012 at 14:49

    Mutta dominothan on ihan hyviä. 😀 Ei ois varmaan saanut nauraa ja uskon, ettei sua naurattanu tippaakaan, mutta kyllä tämä oli pitkän työpäivän piristys meikäläiselle. 🙂
    Oon muuten itekkin kerran polttanut suklaat mikrossa, sen jälkeen meillä on sulatettu suklaa vain ja ainoastaan kattilassa. 🙂

  • Reply
    Hanna
    2.2.2012 at 15:01

    Voi ei!!! Hiukan kyllä hymyilytty tuo piirakka lumihangessa, oikeastaan nauran täällä vedet silmissä, sorry mutta tää postaus vaan oli niin hyvä ja uskon että piirakka olisi maistunut toosiii hyvälle, ensikerralla paremmalla onnella.Lasten kanssa leipominen ion kyllä välillä aika sähläystä, mutta kivaa yhdessä tekemistä silti.

  • Reply
    -Satu-
    2.2.2012 at 15:12

    Voi ei 😀

  • Reply
    KRISSE
    2.2.2012 at 15:24

    Minäkään en päässyt loppuun saakka ilman ääneen nauramista 😀 Aina ei voi voittaa! Niin hauska hyvänmielen postaus 🙂

  • Reply
    Mammis
    2.2.2012 at 15:30

    Päivän parhaat naurut sain tästä 😀 Kun asiat alkaa mennä pieleen, niin sitten ne kans menee pieleen. Parempi onni seuraavalla kerralla!

  • Reply
    Anonyymi
    2.2.2012 at 15:31

    Hauskasti kirjoitettu 😀

  • Reply
    Piia
    2.2.2012 at 15:36

    Pahoittelen minäkin teidän epäonnisuutta, mutta vaihe 6. sai mut täysin repeämään 😀

    Parempi onni ensi kerralla 🙂

  • Reply
    Laura
    2.2.2012 at 15:50

    Tämä oli ihan paras! Päivän piristys ja jotenkin muistuttaa minua joistakin omistakin leipomiskerroista… 😀

  • Reply
    Mari
    2.2.2012 at 15:52

    Päivän parhaimmat naurut, kiitos :DD

  • Reply
    Hannele
    2.2.2012 at 15:59

    Ai kun oli hyvä juttu : D

    Minulle sattui kerran sellainen jännä tapaus kun tein jotain piirakkaa. Olin tuolloin vielä teini ja asuin lapsuuskodissani.

    Piirakka meni jostain syystä ihan "poskelleen", vaikka en normaalisti "sössinyt" leipomuksiani.

    Äidilleni tuli kerran kuussa jokin työpaikan lehti, jossa oli horoskooppi. Olin aina tykännyt sen lukea kun jostain syystä se piti hyvin paikkaansa (niinhän ne monesti tehdään). Tällä kertaa ajattelin, että teenpä sen piirakan ensin ja luen lehden horoskoopin vasta leipomiseni jälkeen.

    No, otinpa sitten lehden käteeni pilalle meneen piirakan teon jälkeen ja luin horoskooppini, jossa luki, ettei tänään kannata tehdä piirakoita, sillä ne epäonnistuvat. Kannattaa uskoa horoskooppeihin, tähtien sakarat olivat varmaan solmussa : )

    Hannele

  • Reply
    Sirkku
    2.2.2012 at 16:54

    Voi ei !! Ei saisi nauraa, mutta… 😀

    Resepti kuulostaa taivaallisen hyvältä, PAKKO kokeilla joku päivä. 😛

  • Reply
    Satu
    2.2.2012 at 16:59

    Kiitos päivän nauruista! Tekevälle sattuu. Toivottavasti kuitenkin kaikki sattuu samalle kertaa ja ens kerralla mikään ei mene pieleen! Tää oli kyllä huippu. Tuo hankeen kaatuminen kruunasi komeuden 😀

  • Reply
    SiniK
    2.2.2012 at 17:07

    Loistavaa 😀 😀

    Mut hiukan herkun näköinen siitä muuten piti tulla!

  • Reply
    -S-
    2.2.2012 at 17:07

    :oD

    Tää on taas sarjassamme tulipahan tehtyä, eikä yhtään tekohetkellä naurattanut. Kiitos nauruista :o)

  • Reply
    satu
    2.2.2012 at 18:07

    Voi ei!
    Hihittelin ensin kun luin postausta, mutta tuossa pelti lumihangessa kuvassa repesin täysin 🙂
    Parempaa onnea ensi kerralle 😉

  • Reply
    Anonyymi
    2.2.2012 at 18:12

    Voihan hitsin pimpula :D!

    Mulla oli ihan surkea päivä mutta eipä ole enää, kun tämä huvitti niin! Anteeksi vaan, että toisen epäonnelle nauraa mutta piristykseksi tämän olit kai tarkoittanutkin :)!

    Ja muuten kiittäisin vielä näin toosi jälkijunassa, että avasit blogisi julkiseksi uudelleen :)!

  • Reply
    Anu
    2.2.2012 at 18:29

    Ai että mäki repesin kohdassa 6 😀 Tässä juuri leivoin lasten kanssa banaani-omarmuffinseja ja hermo lepääääääääää 😀

  • Reply
    Nanna
    2.2.2012 at 18:34

    En ole ihan hetkeen saanut näin vilpittömiä nauruja niinkun mistään. Tämä on niinkun niin tarina, joka voisi helposti käydä mulle, paitsi siinä tarinassa meille olisi tulossa vieraita, ei vain mies kotiin. ;D

    Meillä on nyt muuton jälkeen rampannut porukkaa oikein urakalla ja vähintään kaksi pesuetta saa viikossa ruokkia tai vähintään kahvittaa, usein molempia, joten minun kodinhengetär-taidot on viety äärimmilleen. Huomenna on tulossa vieraita, joista yksi ei syö lihaa tai kalaa, toinen on kaura- ja maitoallerginen ja kolmas on juuri siirtynyt soseista normaaliin ruokaan. Oma mielikuvitukseni on koetuksella kun koitan jotain ruokaa keksiä, jota kaikki voisi syödä. Mainitsinko, että auto levisi tänä aamuna ja mies on työmatkalla, joten kaikki erinomaiset ruoka-ainekset, jota olen gourmet ruokaani tarvitsemassa, saan hakea tulla rapeassa -20 asteen pakkasessa kävellen koko poppoon kanssa! En malta odottaa! Kehtaako vieraita pyytää ottamaan omat eväät mukaan? ;D

  • Reply
    Anonyymi
    2.2.2012 at 18:40

    Apua, että mua nauratti, vaikka itse tilanteessa ei olisikaan naurattanut. Toivotaan, että ensi kerralla parempi onni! Ihanaa, että leivotte yhdessä. Ne ovat tärkeitä hetkiä lapsille. Niitä muistellaan sitten aikuisena, kuinka äidin kanssa tehty piirakka lensikin lumihankeen jne….. Mukavia leipomishetkiä teille!

  • Reply
    Eedith
    2.2.2012 at 18:43

    Hahahaah. Mäkin repesin. Sori vaan 😉

    Mikä siinä muuten on, että etenkin silloin, kun on jotkut juhlat/leipomusten olisi pakko onnistua, käy just noin!?? Nyt onneks ei ollut puoli sukua tulossa heti kylään piirakkamaistiaisiin 😉

  • Reply
    Emppu
    2.2.2012 at 19:09

    Anteeksi mutta niin repesin myös minäkin! Ei tätä postausta pystynyt millään lukea hihittelemättä, onneksi en sentään tukahdetulla naurullani herättänyt juuri nukkumaan saatua tyttöämme. 😉

  • Reply
    Riihitonttu
    2.2.2012 at 19:15

    Voi 😀 😀 Ihana tuo kaiteelta tippunut piirakka-kuva 😀
    Parempi onni ensi kerralla 🙂

  • Reply
    Saara
    2.2.2012 at 19:31

    Voi ei!;( Ihanasti kirjoitettu postaus, nauroin!:D

  • Reply
    Heini
    2.2.2012 at 19:44

    Joo o 😉 Olisin varmaakin hypännyt itsekin sinne lumihankeen törröttämään ja jäähyttämään hermoja jos noin olisi käynyt.
    Tässä tilanteessa saattaisi tulla suusta: EN LEIVO ENÄÄ IKINÄ!
    No, onneksi oli niitä keksejä.

  • Reply
    maiju
    2.2.2012 at 19:50

    Vastoinkäymiset on tehty vain voitettaviksi! Ei kun vkonloppuna homma uusiksi, enää ei voi epäonnistua;)

  • Reply
    -Anni-
    2.2.2012 at 19:55

    Voi apua, ärräpäitä olsi tullut täälläkin 😀
    Mikä siinä muuten on, että melkein aina joku aines puuttuu kun ainakin minä aina kuvittelen että kaikkea perustarvetta on ja sit puuttuu just se muna 😀
    Me leivotaan huomenna runebergintorttua.

  • Reply
    susanna
    2.2.2012 at 20:00

    Voi kiitos!! Kikattelisin täällä ääneen (ja sitä on todella vaikea pidättää..) jollei nuorimmainen edelleen pyörisi sängyssä vaan nukkuisi sikeessä unessa!! Toivottavasti suakin naurattaa huomenna tai ees ensiviikolla! =D
    Ja voisin kuvitella et varmana muistat ensikerralla ainakin suklaan ja munat! 😉 Makoisia unia!

  • Reply
    Kotiäiti
    2.2.2012 at 20:00

    Öh… Ei voi kuin nauraa! 😀

  • Reply
    Myrmeli
    2.2.2012 at 20:03

    Ihana kertomus:D nauroin vedet silmissä! Aina ei tosiaan voi onnistua..uskaltaisinkohan mä kokeilla samaa reseptiä…

  • Reply
    Anonyymi
    2.2.2012 at 20:06

    Täydellinen repeäminen 😀 😀 Mutta olis voinut sattua myös allekirjottaneelle…

    Elina

  • Reply
    Oliviah
    2.2.2012 at 20:08

    Tästä leivontajutusta oli varmaan jo lukuvaiheessa paljon iloa monille;) Mulla ei olis ehkä pinna riittänyt ottamaan kuvaa tuosta lumeen pudonneesta leivonnaisesta.

  • Reply
    Anonyymi
    2.2.2012 at 20:09

    Been there, done that 🙂
    Kiitos kivasta blogista ja vertaistuesta näin virtuaalisesti.

    Paula ja neljä pientä apukokkia

  • Reply
    Sissi
    2.2.2012 at 20:10

    Sain päivän makeimmat naurut, kiitos siitä 😀 Kirjoitat muuten tosi kivasti:)

  • Reply
    - A - d - é - a -
    2.2.2012 at 20:17

    Moikka, aikalailla surkuhupaisaa 😉 Mutta se mitä sen olisi pitänyt olla näytti aikasta herkulta. Pitääkin ottaa ohje talteen. Tosin mäkään en ole mikään suur onnistuja leipomuksissa. Tänään tehtiin kyllä ihan hyvää suklaa kuivakakkua neidin kanssa… -Tiina

  • Reply
    -Auroran&vaavin äiti-
    2.2.2012 at 20:22

    😀 Ai kamala, oikein mahaan sattuu kun naurattaa niin!! Sori ;D
    Lasten kanssa leipoessa on aina tuollaista, ihan saletisti jollain on nälkä, jano, vessahätä… Aikansa kutakin 🙂
    Ei kaikessa voi aina onnistua, paremmalla onnella uuteen yritykseen!
    Meiltä ei lumihankeen ole pudonnut leipomuksia, mutta kerran koira söi kakkupohjan sillä välin kun kaupasta kävin kermaa hakemassa. Ei sitten tarvittu sitä kermaakaan…

  • Reply
    jarna
    2.2.2012 at 20:35

    Kaunis piirakka =D Kyllä nauratti täälläkin! Ensi kerralla parempi onni =)

  • Reply
    Iita
    2.2.2012 at 20:40

    Voi ei, minä olisin varmaan vääntänyt itkut kun olisin huomannut vaivalla tehdyn piirakan hangessa. Pienen tunteenpurkauksen jälkeen olisin luultavasti raapinut lumet pois pinnasta ja syöttänyt piirakan perheelle 🙂 Parempi onni seuraavalla kerralla 🙂

  • Reply
    Evelina
    2.2.2012 at 20:47

    Voi luoja miten hauska tarina :D!
    Ens kerralla parempi onni ;)!

  • Reply
    -Jassu-
    2.2.2012 at 20:53

    Buhaaa! KIITOS Sini, tää lohduttaa niin paljon ettei tosikaan! 😀
    Onneksi näitä sattuu muillekin.

  • Reply
    Anonyymi
    2.2.2012 at 21:02

    Nauroin niin ääneen:) Mahtava postaus!

  • Reply
    Elina
    2.2.2012 at 21:08

    Heh, heh…! Kylläpäs oli hauska postaus, vaikka eipäs sitä sais nauraa toisen epäonnistumiselle… 😉

    Toi "lumihankikohtaus" oli "piste i:n päälle". 😉

    Ens kerralla parempi tuuri! 🙂

    Mukavaa tulevaa viikonloppua!

  • Reply
    Anonyymi
    2.2.2012 at 21:15

    Kiitos hyvistä nauruista ;–) Älä lannistu vaan kokeile ohjetta joku toinen päivä paremmalla onnella!

  • Reply
    Sini
    2.2.2012 at 21:42

    Anskuli: Ilman muuta uudestaan, nokka kohti uusia pettymyksiä 😉 Ei vaan, kyllä mä nyt yhden piirakan vielä selätän ja periksi ei anneta!

    Nina: 😀

    Kirsi: No sanoppas muuta!Muniakin muistin ostaneeni täyden kennon, mutta enhän mä sit muistanut että niitä laitoin jo makaroonilaatikkoon ja munavoihinkin niin eipä sinne paljon jäänyt..

    Anu: Ilman muuta kokeilen, ehkäpä heti jo viikonloppuna!Ei se ainakaan huonommin voi enää mennä 🙂 Ja kukaan ei varmaan usko, mutta mulla oli aikoinaan köksä 10 😉

    Sini: Naurattaa jo itseäkin 😉 Aina ei voi voittaa!

    Anonyymi: Melkoinen piirakka-episodi kyllä!

    Meeri: Mulla on aikaisemmin onnistunut semmoisen tavallisen suklaan sulattaminen hyvin, mutta ehkäpä tulevaisuudessa vaan siinä vesihauteessa 😉

    Hanna: Niinpä!Noh, Eevi sai ainakin sekoitella aineksia vaikkei valmista tuotosta sit päässytkään maistamaan..

  • Reply
    -Martze-
    2.2.2012 at 21:43

    Hihii…eipä muuta voi sanoa..hihiii..sorry ei varmaankaan naurattanut silloin.

  • Reply
    Sini
    2.2.2012 at 22:01

    Satu: Niinpä!

    Krisse: Ei edes joka kerta 😉

    Mammis: Niinpä. Tässä meni kyllä kaikki niin pieleen kuin olla ja voi, ehkä olisi potänyt niellä tappio jo vähän aikaisemmin sillä kohtalo oli selkeesti eri mieltä tän piirakan tulevaisuudesta!

    anonyymi: huumorilla selviää melkein kaikesta 😉

    Piia: Toivotaan myötätuulta ensi kerralla…edes hiukan!

    Laura: Kiva, että piristi 🙂

    Mari: Eipä kestä, mä tarjoon 😉

    Hannele: Ai hitsi, mistähän mä kaivaisin eilisen horoskoopin josko siellä olis povattu jotain tällaista!

    Sirkku: No testaapa kuules ja kerro sit, kannattaako mun tehdä uusintayritys 😉

    Satu: Niinpä, josko nuo kaikki tuli nyt tuohon samaan tekeleeseen!Hiukan otti päähän kahalta siellä lumihangessa kun lunta oli varmaan metri ja samalla piti vilkuilla ympärilleen, ettei kukaan vaan näe 😀

    SiniK: Eikös ollutkin aika herkullisen näköinen. Mä en vaan osaa tehdä tuommoista marmorikuviota.

    S: Tulipahan tehtyä todellakin!

    satu: Toivotaan 😉

    anonyymi: Todellakin piristykseksi ja hei hienoa jos oma päivä tuntui nyt edes vähän paremmalta!

    anu: Kuulostaapas herkullisilta!

    Nanna: Worst case scenariossa olis ollut ne vieraatkin oven takana "Hei, ooto mutes huomannut, että teidä etupihan lumihangessa on joku piirakka?!" Auts, aika haastavaa missio sulla tuon menun loihtimisessa, hyvin se menee!

    anonyymi: Juu, Eevi on kyllä jo muistanut mainita, että äidin kanssa leivottiin ja sitten se oli siellä lumihangessa 😉

    Eedith: No joo, onneksi ei ollut mitkään juhlat tai muutakaan, mutta pitkästä aikaa leivontahammasta kolotti ja olin oikein odottanut tuota herkkua.

    Empu: onneksi tyttö nukkuu edelleen sikeästi 😉

    Riihitonttu: Aika uskomatonta kyllä. ja mä vielä oikein tasoitin sitä kaiteen pintaa että olis suorassa, mutta kuuma piirakka olikin mukavasti muuttanut sen alapuolen semmoiseksi jäätiköksi!

    Saara: 😉

  • Reply
    Miikkis
    2.2.2012 at 22:02

    Voi teitä epäonnisia leipureita 😀
    Uusi päivä, uusi yritys!
    Ja vanha viisaus kertoo, että kaapista täytyy aina löytyä jemmasuklaata hätätilanteita varten. Vaikka sitten lohduksi pieleenmenneen leipomuksen jälkeen 🙂

  • Reply
    Sini
    2.2.2012 at 22:11

    Heini: Jotenki oli vähän epätodellinen olo, että tää ei voinut tapahtua kaiken tän muun jälkeen…

    Maiju: Ei ainakaan pahemmin!

    Anni: Niinpä, missä ne munat on silloin kun niitä tarvis? 😉

    susanna: No varmasti muistan! 😉

    Kotiäiti: Niin mäkin tein!

    Myrmeli: Ilman muuta uskallat, tuu kertomaan sit oliko hyvää.

    Elina:Huh, onneksi jollekin muullekin!

    Oliviah: Mä mietin, että tätä tarinaa ei tule muuten kukaan uskomaan jos ei mulla ole kuvamateriaalia todisteena 😉 Ja mieskin varmaan syyttää että olisin syönyt yksin koko pellillisen..

    Paula: Ai säkin?Oleppa hyvä 😉

    Sissi: Kiva kuulla!

    Tiina: Joo, itse piiraka on varmasti oikein tehtynä superherkullinen!

    Auroran&vaavin äiti: On teillekin sit tapahtunut 🙂

    jarna: Eikö, mahtava!

    Iita: Ainut pelastus olisi olut hekä vatkata päälle kermavaahtoa ja peittää sillä tuo kamala tekele..mut puolet siitä täytteestäkin oli siellä hangessa pitkin poikin..

    evelina: Ei ainakaan huonommaksi voi muuttua.

    Jassu: Sori nyt, mutta itseasiassa tulitkin jotenkin mieleen ja mietin, että näin voisi sattua myös Jassulle 🙂 Meillä on hommat hanskassa siskoseni!

    Anonyymi: Kiitos 😉

    Elina: Noooh, en mä nyt sanois epäonnistuminen. Viitsi vitsi, täys fiaskohan tuo oli 😉 Mut haittaakse?

    anonyymi: Näin teemme!

  • Reply
    Jenny
    2.2.2012 at 22:23

    Ihan loistava postaus! 🙂 Mahtavaa, että joku muukin "onnistuu" joskus.

  • Reply
    Marika
    2.2.2012 at 23:04

    Sorry, ei voi muuta kun nauraa 🙂
    Vaikutti kyllä herkulliselta, pitääkin joskus kokeilla kuinka mun käy 😀

  • Reply
    Essiina
    3.2.2012 at 04:53

    Tämä piristi kovasti päivääni joka alkoi ärsyttävissä merkeissä auton tehtyä mulle tenät aamukäynnistyksessä… 😀 Ei millään pahalla 😉

  • Reply
    Petuli
    3.2.2012 at 05:54

    Kiitos näistä röhönauruista jotka kohdassa kuusi pääsi! 😀 Oi että, voin kyllä täysin eläytyä sun sen hetkisiin tunteisiin… Parempi onni ensi kerralla ♥

  • Reply
    Saila
    3.2.2012 at 07:28

    Tää oli mainio 🙂 Joskus vaan kaikki menee päin seiniä tai no tässä tapauksessa pitkin pihoja!

  • Reply
    Vera
    3.2.2012 at 07:49

    Hauska leivontatarina =) ja mun leipomukset näyttää aina suurin piirtein just tolta, vaikka olis oikeat aineetkin =)

  • Reply
    Terhi
    3.2.2012 at 07:55

    Siis olisks tää tarina mun leipomisesta vai sun?

    😀 😀 😀

  • Reply
    Anne
    3.2.2012 at 10:28

    Moni onkin jo kommentoinut ja en voi kuin yhtyä "hauskuuteen":) Tää on niin tätä…

    Mutta kiitos myös siitä, että sain hyvän uuden reseptin kokeiltavaksi nuorimmaisen synttäreille huomiseksi. Uunissa on!

  • Reply
    Eppusen kaapilla
    3.2.2012 at 10:41

    Apua 😀 😀 😀

  • Reply
    Emmi R.
    3.2.2012 at 10:49

    😀 viimeinen toteamus hukkaan menneestä suklaalevystä oli juuri se mitä itselläkin tulisi mieleen… 😉

  • Reply
    kaisa
    3.2.2012 at 11:20

    Mä olisin varmaan jättäny sen piirakan sinne lumihankeen 😀 Aina ei voi onnistua! Kiitos hyvästä kirjoituksesta, muksut herää varmaan kohta päikkäreilt, kun niin nauran!

  • Reply
    MammaMia
    3.2.2012 at 15:43

    Heh, aina ei voi onnistua;)
    Mun piti tehdä samainen leipomus viime viikonloppuna mutta enpäs sitten ehtinytkään mutta ehdottomasti aion tehdä. Sen verran herkullisen näköinen on.

  • Reply
    AnuH
    3.2.2012 at 22:51

    Hahaha, nauran täällä kippurassa kun yssikseen valvon 😀 😀 Mulla on yhden tiikerikakkureseptin kanssa ollut samanlaisia kokemuksia. Se resepti sitten diskattiin kun meni kerta toisensa jälkeen "koiran ruuaksi"

  • Reply
    Tea
    4.2.2012 at 14:21

    Tuon lumihankikuvan kohdalla putosin ihan täysin 😀
    No mut ihanaa nähdä, ettei se muillakaan aina onnistu…
    Mä tein jotain samantapaista kerran ja laitoin siihen kuorrutteeseen vahingossa yhden munan liikaa ja se maistui lopulta ihan makealta munakokkelilta.

  • Reply
    karoliina
    6.2.2012 at 08:14

    Luin tämän jo viikonloppuna, ja nauroin ääneen! ( sori..) Kiva että toisella yrittämällä onnistuitte paremmin =) Kuulostaa herkulliseslta!

Leave a Reply