Pikku onni

Heippa! Kamerassa olisi mieletön määrä kuvia, mutta aika tuntuu nyt
olevan sen verran kortilla, että niitä en ole ehtinyt vielä koneelle
asti siirtää. Aikamoinen kulttuurishokki tämä töihinpaluu on ollut
juurikin tuon vapaa-ajan kannalta, illat vain menevät niin äkkiä. Ja nyt
on ollut pakko opetella menemään itsekin aikaisemmin nukkumaan, joten
konetta en ole monena iltana jaksanut edes avata. No tiedossa on kohta
pidemmät vapaat ja koitan saada jotain aikaiseksi tännekin!

Tämä postaus oli unohtunut tuonne luonnoksiin, tässä ollaankin ihan kesäisissä tunnelmissa vielä. Viime kesänä kokeilimme ilman appareilla ajoa muutaman kerran, mutta silloin ei vielä Eevillä riittänyt kärsivällisyys harjoitteluun ja laitoimme apupyörät takaisin aika nopeasti. Tänä kesänä heti alussa otimme apupyrät pois ja kyllähän siinä muutamana päivänä harjoittelijalla ”pinna paloi” ja pyörää potkittiin (se kun oli maailman typerin pyörä!), mutta yhtäkkiä homma alkoi sujumaan. Eipä siihen tosiaan tarvittu kuin hieman harjoittelua ja kärsivällisyyskin oli ehkä vähän edellis kesästä kasvanut ja kohta pyörällä poljettiin ilman appareita kuin vanha tekijä.

Ja voi kuinka suuri juttu se pienelle ihmiselle olikaan!

Aikaisempi pyörä alkoi olla jo pieni, mutta ajattelin kuitenkin, että sillä olisi helpompi opetella kuin isommalla ja uusi pyörä haettiinkin sitten kesällä kun taito oli hanskassa. Koko tyttö näytti yhtäkkiä niin isolta tytöltä mallaillessaan liikkeessä noita 16 tuumaisia menopelejä. Liikkeestä löytyi kaksi mieluisaa vaihtoehtoa; vaaleanpunainen kissapyörä sekä keltainen pikku onni. Eevi sai itse valita haluamansa pyörän ja olisin lyönyt vaikka vetoa, että vaaleanpunaisen kissapyörän kanssa kotiin tullaan. Näin sitä vaan päästiin yllättämään äitikin ja Eevi valitsi itselleen kirkkaan keltaisen pikku onnin. Kysyttäessä, että miksi hän juuri sen valitsi, oli vastaus ”Äiti hei, ei kaiken tarvi aina olla vaaleanpunaista!”

Ahaa, hyvä tietää 🙂

Pyöräily kuuluu meillä molemmilla niihin lempipuuhiin ja pikku onni on vaikuttanut ihan hyvältä hankinnalta. Eihän tässä vielä kovin kattavaa analyysia voi tehdä, mutta koonsa puolesta ainakin pyörä menee Eevillä vielä pitkään ja toivon mukaan kestää hyvänä sitten myös seuraavallekin käyttäjälle.

Koettiinkos teillä muilla tänä kesänä onnistumisen riemua pyöräilyn saralla?

18 Comments

  • Reply
    Melina / Minishow
    10.9.2013 at 18:01

    Säkin palasit siis töihin :).. Tsemppiä arkeen, meillä se on lähteny tosi hyvin sujumaan!

  • Reply
    L-E
    10.9.2013 at 18:07

    Hieno pyörä :). Meillähän laitettiin alkukesästä apupyörät vielä potkupyöräänkin muutaman kaatumisen jälkeen kun tyttö ei suostunut pyörään päin katsomaankaan :D.

    Nooh, pitkälle on tultu siitä ja nyt paria kuukautta vaille 3-vee polkee jo ihan oikealla polkupyörälläkin, apupyörien kanssa mutta innoissaan joka päivä. Enpä olisi alkukesästä vielä uskonut.

    • Reply
      Sini
      11.9.2013 at 16:10

      Oho, onpas sielläkin kehitytty huimasti!Mahtava juttu!

  • Reply
    Anonyymi
    10.9.2013 at 18:27

    Meillä koettiin onnistumisen riemua viime kesänä tytön ollessa 3,5v. Toukokuussa sai potkupyörän jolla ajeli pari viikkoa, sitten itse halusi 12,5" pyörästä apupyörät pois kun ei isommilla sisaruksillakaan enää ollut. Samantien osasi polkea ja pitää tasapainon, jarrutuksia piti enemmän harjoitella. Tänä kesänä pystyttiin jo pitkiä lenkkejä ajamaan, varsinkin kun nyt ostettiin 16" pyörä jolla pääsee jo hurjan kovaa 🙂

    • Reply
      Sini
      11.9.2013 at 16:11

      Wau, ihan mieletön kehitys ja noin lyhyessä ajassa!Kiva kun tosiaan nyt voitte lähteä koko porukalla pyöräilemään!

  • Reply
    Maria
    10.9.2013 at 20:55

    Meillä viisivuotias oppi kesän alussa polkemaan ilman appareita ja nyt kesän lopussa sai uuden 16" pyörän. Vaaleansinisen, mistä itse tykkää aivan älyttömästi, eli ei meilläkään tarvitse aina olla vaaleanpunaista, tosin tämä päätös oli hieman pakotettu kun halutaan että pyörä jää vielä pikkuveljellekin. Ihana tuo keltainen pyörä ja tsemppiä kulttuurishokista toipumiseen!

    • Reply
      Sini
      11.9.2013 at 16:12

      No mutta hei vaaleansininenkin on hieno! Onnea uudesta taidosta sinnekin ja kiitos tsempeistä!

  • Reply
    Sari - MrsAgatha
    11.9.2013 at 05:27

    Meillä oli kova tarkoitus opettaa poika pyöräilemään ilman appareita tänä kesänä mutta eihän siitä mitään tullut. Tuon meidän lapsen kärsivällisyys on luokkaa nolla (äidiltä peritty…). Kun ei heti onnistunut niin ilmoitti että opettelee sitten aikuisena ja sen jälkeen ei suostunut yrittämäänkään… Ensi kesänä sitten. 😀

    • Reply
      Sini
      11.9.2013 at 16:13

      Jaa vasta aikuisena seuraavan kerran 😀
      Noh, ehkä ensi kesänä on jo kärsivällisyyttäkin enemmän, vuosi tekee ihmeitä!

  • Reply
    Anonyymi
    11.9.2013 at 06:22

    Onnea uudesta taidosta.

    12" harjoiteltiin juuri ennen 5v synttäreitä vuosi sitten keväällä ja kesällä jo mentiin 16" aikalailla.

    Nyt ennen eskaria loppukesästä siirryttiin 20-tuumaiseen, jolla pääsee huomattavasti vauhdikkaammin ja voidaan tehdä jo kunnon pyöräretkiä!

    • Reply
      Sini
      11.9.2013 at 16:14

      Tuo ero 12" ja 16" välillä on aika iso, jotenkin tuntui lapsikin yhtäkkiä niin isolta ison pyörän selässä. Pyöräretket on kivoja, meillä vielä joutuu yhtä kyyttäämään istuimessa 🙂

  • Reply
    Eppusen kaapilla
    11.9.2013 at 09:19

    Potkupyörä on POP ja tosi kovassa käytössä. Poika odottaa vaan koska saisi "oikean" pyörän. Kaupassa ollaan kyllä kokeiltu, mutta koska polkeminen ei oikein suju vielä niin ehkä sitten ensi kesäksi hankitaan se oikea fillari. 🙂

    • Reply
      Sini
      11.9.2013 at 16:14

      Juu meilläkin Aatu tykkäisi istuskella pyörän selässä, mutta polkemista ei vielä hiffaa. Pukylla vetää kyllä sitten jo lujaa 🙂

  • Reply
    Anonyymi
    11.9.2013 at 12:44

    Meillä tyttö on ollut kova pyöräilemään ja vannoi vielä alkukesästä että häneltähän ei oteta apupyöriä ikinä pois!(tomera nelivuotias ). No kokeiluksi otettiin ja laitettiin pian takaisin. Kamalat itkupotkuraivarit tuli kun ei osannutkaan heti pyöräillä. Loppukesästä otettiin uusi kokeilu ja muutaman päivän harjoittelun jälkeen polkeminen sujui kuin vanhalta tekijältä 🙂 Voi sitä riemua niin lapsella kuin vanhemmilla. Luvattiin että ensi keväänä hankitaan isompien tyttöjen pyörä. Nähtäväksi jää tuleeko vielä pinkki unelma ja joku muu 🙂

    • Reply
      Sini
      11.9.2013 at 16:15

      Niin se vaan yhtäkkiä sitten natsaa! Jännä kuinka yhyessä ajassakin voi tapahtua niin hurjia muutoksia ja kehittymisiä. Joo, teillä onkin ensi kesänä kova pähkäily millainen pyörä valitaan 🙂

  • Reply
    Willa Foxin Satu
    12.9.2013 at 11:17

    Onnea Eeville uudesta taidosta! Se on kyllä suuri ylpeyden aihe kun sen oppii, meidän keskimmäisellä tämä tapahtui viime kesänä ja voi sitä pyöräilyn määrää rinta rottingilla. 🙂

    • Reply
      Sini
      15.9.2013 at 20:57

      No sepä, hiukan ollaan oltu kyllä "miestä", niin kuin meillä päin sanotaan 🙂

Leave a Reply