LOPPURAPORTTI KUNTOKUURISTA

Indiedaysin ja Lidlin sportyfeel kampanja alkaa olla päätöksessä ja aika katsoa miten on mennyt. Kampanja alkoi tammikuussa ja aikaisemmat postaukset voi kurkata täältä ja täältä. Kampanjasivuilla on meneillään myös arvonta, käykäähän kurkkaamassa ja osallistumassa!

Tavoitteena itsellä oli voida paremmin. Lisätä liikuntaa, noudattaa terveellisempää ruokavaliota ja saada säännöllinen rytmi treenaamiseen. Herkuista en kokonaan luopunut vaan säilytin yhden karkkipäivän itsellänikin, mutta tunnustan repsahtaneeni pahemman kerran lomareissulla ja viikon aikana tuli syötyä sokeria varmasti koko kuukauden edestä.

Jännä muutes, että kun siitä sokerista pääsi irti, oli oli paljon parempi ja lopulta sitä ei enää kaivannutkaan niin paljoa. Sitten kun repsahtaa niin äkkiä se sokerikoukku on taas valmis ja loman jälkeen huomasin, että mieli teki taas koko ajan karkkia. Nyt siis pari viikkoa on mennyt taas uudelleen opetellessa herkuista eroon, mutta kyllä se taas tästä!

Iso kiitos minua tsempanneelle personal trainerille Maijalle. Maijaa voi kyllä lämpimästi suositella näihin hommiin muillekin!

Oma kehittyminen treenaajana on näkynyt niin, että juokseminen sujuu nykyään jo tosi kivuttomasti ja se on oikeasti kivaa! Mitään maratoonia en varmasti pystyisi vielä vetämään, mutta ero alkutilanteeseen on huomattava. Salilla taas treeniohjelmissa olen saanut lisätä painoja ja se on aina ollut kiva motivaattori kun huomaa, että kehitystäkin on syntynyt. Heti treenin päälle olen monesti juonut tuota Sportyfeel palautusjuomaa. Aluksi nuo maistuivat omaan suuhun todella imeliltä, mutta kyllä niihinkin on jo tottunut. Alemmassa kuvassa näkyvä vadelma on aika hyvää ja noista ehkä se oma suosikkini.

Itsellä ei raskauksista jäänyt kiloja, mutta mahaan jäi löysä nahka. Siitä eroon pääseminen tuntuu välillä mahdottomalta, mutta ihan kuin jotain pientä kehitystä olisi siinäkin tapahtunut. Jei! Testituloksissa lihasmassa oli kasvanut ja rasvaprosentti vähän pienentynyt, ihan oikea suunta siis.

Tämä kampanja on ollut kokonaisuudessaan todella mukava ja motivoiva. Se, että tuloksista ja treenijutuista kirjoittaa myös julkisesti on ollut hyvä kannustin. Olen aina rakastanut liikuntaa, mutta lasten jälkeen se on ollut asia, josta olen itse luopunut kun olen ajatellut etten ehdi. Nyt olen huomannut, että kyllä sitä ehtii kun vaan järjestää sitä aikaa. Sama aika on aikaisemmin mennyt tietokoneella tai telkan ääressä ja liikunnasta saa paljon enemmän ja treenin jälkeen on aina hyvä olo. Arjessa jaksaa paremmin, uni maistuu paremmin ja äitinäkin olen mielestäni parempi kun saan säännöllisesti nuo omat pienet hetkeni.

Treenaaminen ei saa kuitenkaan mennä överiksi ja joskus vaan on sellaisia päiviä, ettei kaikki menekään niin kuin on suunnitellut. Itsellä tämä ei niin vakavaa ole ja väliin jääneet treenit eivät ole maailmanloppu. Mitään varsinaista tavoitetta oman hyvinvoinnin lisäksi kun ei ole, niin treenaamisesta ei ole tullut mitään stressiäkään. Jos tänään ei ehdikään niin mennään huomenna. Ja jos joskus herkuttelee niin kyllä sekin varmaan tulee kulutettua jossakin vaiheessa.