Kauniit jättiunikot

Olen aikaisemminkin kertonut, että valokuvaus on itselle sellaista rentouttavaa ja mukavaa puuhaa. Minusta on ihana, että tässä maailmassa on joku asia mihin voin itse vaikuttaa aikalailla kokonaan. Voin vaikuttaa millaisen kuvan luon ja millaisena se näkyy muille. Muuten elämä tuntuu olevan arpapeliä niin monessa asiassa ja vaikka kuinka yrittäisit hallita asioita, ei se aina vain onnistu.

Eilen kuvailin täällä kotona ihan muita juttuja kun sain viestin Kukkakauppa Floristiina Kristiinalta, että hänelle oli tullut aivan ihania jättiunikkoja pieni erä. Niinpä hurautin samantien paikalle ja valitsin muutaman kaunokaisen meille. Olin kuvannut makuuhuoneessa juuri ja nostin maljakon tuohon kaapin päälle ja kukat näyttivät jotenkin niin ihanilta tummaa taustaa vasten, että päätin ottaa niistäkin muutaman kuvan.

Kukkien kuvaamisesta pidän erityisesti. Ne ovat ensinnäkin ihana moniulotteisia ja mielenkiintoisia kun oikein läheltä ja tarkasti katsoo. On ryppyjä, karvoja, hentoja poimuja ja ihania värejä. Nappasin nämä kuvat ihan käsivaralla, harvoin muutenkaan käytän kuvauksessa jalustaa. Tykkään pitää kuvatessa kameraa konkreettisesti kädessä lähellä ja kuvaan aina etsimen kautta. Siellä näen kauniin maailman ja unohdan ympäriltä muun. Ai niin ja kukat pysyvät myös paikallaan, se helpottaa kuvaamista aikalailla! Kukat ovat ihanan hentoja ja herkkiä, mutta samalla mielettömän vahvoja katseenvangitsijoita. Kukat on aika ihania!

Kukkien kuvaamisessa on hauskaa myös se, että kuvankäsittelyllä voi leikkiä aikalailla. Sillä voi muuttaa kukkien väriä ihan totaalisesti ja sitä fiilistä mitä kukista tulee. Nämä kuvat halusin enemmän sellaisiksi ”moody”-tyylisiksi hämyisiksi. Kokeilin muutamia erilaisia muokkauksia ja postauksen ensimmäinen kuva on mm. yksi mikä oli enemmän tuollainen vintage henkinen ja rusehtava. Tällaisessa tarkkaan rajatussa kuvauksessa (ja tummaa taustaa vasten otetussa) kuvankäsittely on kivaa, sillä ympäröivät värit eivät juurikaan muutu vaan pelkästään kuvan fokus. Sisustuskuvissa tykkään mahdollisimman luonnollisen sävyisistä kuvista enkä niitä juuri koskaan muokkaa muuta kuin valoituksen ym. pienen suhteen. Haluan, että valkoinen seinä näyttää valkoiselta ja muutenkin kotimme niissä sellaiselta kuin se oikeastikin on.

Näistä kuvista tuli jotenkin erityisen hyvä mieli ja fiilis. Halusin ne julkaista tänne itsellekin muistoksi, eipä minulla oikein mitään varsinaista järkevää asiaa tähän postaukseen ollut 🙂